Uniapnea/Kuorsaus

Unenaikaiset hengitystiehäiriöt ovat yleisiä. Näistä hengityskatkoksista käytetään nimitystä uniapnea. Tavallisin unenaikainen hengityshäiriö on kuorsaus. Uniapneaa havaitaan noin joka kymmenennellä kuorsaajalla.

Uniapnea alentaa toimintakykyä

Uniapnean oireita ovat säännöllinen kuorsaaminen, hengityskatkokset ja lisääntynyt väsymys. Uniapnea heikentää unen laatua, alentaa työkykyä ja päiväaikaista aktiivisuutta. Näiden lisäksi uniapnea on verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä.

Uniapnean syy usein ylähengitysteissä

Rakenteellisesti ahdas ylähengitystie lisää riskiä sairastua uniapneaan. Lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla voidaan havaita ahtaat hengitystiet. Uniapneapotilaita hoidetaan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin vastaanotolla. Myös hammaslääkärimme tekevät uniapneadiagnooseja ja hoitavat uniapneapotilaita.

Uniapnean hoito

Lievän uniapnean hoidoksi riittää usein ylipainoisella ihmisellä painon alentaminen. Oireita voi helpottaa myös selällään nukkuminen tupakoinnin lopettaminen. Mahdolliset allergiat, nenän tukkoisuus ja ylähengitysteiden infektiot on myös hyvä hoitaa.

Uniapneaa hoidetaan myös nenän tai nenän ja suun kautta annettavalla ylipainehoidolla (CPAP). CPAP -hoidosta hyötyvät potilaat, joilla on selvästi elämänlaatua tai toimintakykyä haittaavia oireita.

Kuorsauskiskosta apua uniapneaan

Uniapneaa voidaan hoitaa hammaslääkärin ja hammaslaboratorion valmistamalla kuorsauskiskolla, joka asetetaan paikalleen yöksi. Kuorsauskisko pitää alaleuan hyvässä asennossa, jolloin myös hengitystiet pysyvät auki. Kiskosta on myös apua kuorsaukseen, vaikka ei sairasta uniapneaa.